tiistai 14. heinäkuuta 2015

Mistä kaikki alkoi?

"Velmi oli tosi tasainen, korkea ja kulki isoilla askelilla. Tai ainakin se tuntui siltä, pienien Shetlannin ponien jälkeen.
En kuitenkaan tiennyt koeratsastuksista vielä mitään, joten eihän silloin voinut osata testata hevosta oikeasti, kun ikinä ei ollut edes laukannut.  Pidin Velmistä kuitenkin superpaljon ja olin ihan innoissani, että meille ostettaisiin ehkä oma hevonen!"



"Mistä kaikki alkoi?"

Otsikko taitaakin kertoa jo mikä on tämän postauksen idea. Olen tullut siihen pisteeseen, että teen tällaisen postauksen, joka saattaa teitä joitain kiinnostaa, taikka avata teidän silmät kaikelle. Eli siis kerron, mistä ratsastus ja Velmin osto sai ideansa.

Olin aina ollut kiinnostunut hevosista ja ne on mun mielestä ollut tosi mielenkiintoisia ja hienoja eläimiä. Mun äiti on myös ratsastanut pienempänä ja ihan satunnaisesti vanhempanakin, joten musta tuntuu että oma kiinnostuskin hevosiin on lähtenyt siitä.

Kuitenkin vasta 6.1.2013  pääsin ensimmäisen kerran ratsastustunnille. Kävin  kyseisellä tallilla kerran viikossa, noin 10-15 kertaa. Opeteltiin tuolla tallilla ratsastuksesta melkein kaikki perus "alkeet" ja siellä myös tipuin ensimmäisen kerran shettis Monzalta.

Mutta mitä kaikkea meidän, minun ja Velmin tarina sisältää?
 
Meillä ei ole mitään koskettavaa tarinaa, sen tiedän.
Meidän tarina on täynnä ystävyyttä, lempeyttä ja luotettavuutta.
Ei mitään liikuttavia tarinoita mitä kaikilla muilla on ollut, kuten hevonen lähellä lopetusta tai jokin vakava sairaus, joka on uskon voimalla parantunut, ei onneksi.
 
Meidän tarina alkoi 10.3.2013 eli noin 3,5 vuotta sitten.
Oltiin meidän tallilla ekaa kertaa varustamassa hevosia, äiti ja iskä varusti Velmiä ja minä ja mun kaksi siskoa varustettiin yhtä suloista Irlannin cobia. Ihailin tuota kyseistä cob-ponia, niin suloinen ja vielä kirjava. Velmi oli siinä vierellä vaan ihan tavallisen hevosen näköinen. Varustuksen jälkeen mentiin pihalle ja nousin Velmin selkään.  Meillä oli siis mukana kaksi ponia, jotta koeratsastus menee nopeasti. (mikä koeratsastus on sellainen jossa yksi siskoistani ei ratsasta edes hevosella joka tulisi ehkä meille?)
Kuitenkin, itse olin yksi niistä onnekkaista joka sai ratsastaa meidän tulevalla ponilla, Velmillä.
Velmi oli tosi tasainen, korkea ja kulki isoilla askelilla. Tai ainakin se tuntui siltä, pienien Shetlannin ponien jälkeen.
En kuitenkaan tiennyt koeratsastuksista vielä mitään, joten eihän silloin voinut osata testata hevosta oikeasti, kun ikinä ei ollut edes laukannut.  Pidin Velmistä kuitenkin superpaljon ja olin ihan innoissani, että meille ostettaisiin ehkä oma hevonen!
 
Päädyttiin kuitenkin ottamaan Velmi puoliksi toisen omistajan kanssa, sillä hän halusi toisenkin omistajan. Velmi oli niin sanottu heräteostos, kukaan perheestämme ei oikeasti tiennyt mitä hevosen omistamiseen vaadittaisiin ja millainen hevonen on hyvä eka poni.
Ei hevosen omistamiseen oikeasti tarvitse olla valmis, hevonen opettaa ihan kaiken. Velmi on kuitenkin niin hyvä ensimmäinen poni, että samanlaista lempeää ja rauhallista ponia pitäisi oikeasti etsimällä etsiä.
Velmi otettiin meille aluksi vain vuokralle, kirjotettiin vuokrasopimukset ja siinä se sitten oli ihan melkein oma hevonen. Parin kuukauden päästä kuitenkin heitettiin vuokrasopparit roskiin ja ostettiin poni, ei kuitenkaan vieläkään ihan kokonaan ikiomaksi.
 
 
31.3.2013

 
 
31.3.2013
 
2013-2014 vuodet meni niin nopeasti, että mun on vaikea muistaa niitä. Ne vuodet käytettiin Velmin kanssa oikeastaan vaan kehittämällä luottamusta ja pitämällä hauskaa yhdessä, onneksi. Myös vuonna 2013 ja -14 kävin ensimmäisen kerran Velmillä parilla ratsastustunnilla. Voin sanoa etten oppinut kyllä yhtään mitään. Nämä kyseiset vuodet oli pelkkää höntsäilyä.
 
 
9.3.2014
 
 
 
29.3.2014
 
 
 
29.3.2014
 
 
 
27.4.2014
 
Vuoden 2015 alussa Velmi siirtyi kokonaan meidän omistukseen, sillä toinen omistaja osti uuden hevosen. 2015 vuonna alkoi kunnon treenailut. Aloin vaatia itseltäni enemmän, kuin edes osasin ratsastaa. Ratsastustunnit vieri tunnista toiseen, eikä silloisen opettajan kanssa opeteltu mitään pikkutarkkoja asioita, kuten "miten ratsastaa hevonen pyöreäksi?" joka pyöri mun mielessä koko ajan päivä päivältä. Yritin epätoivoisesti opetella näitä mun kysymyksiä netistä.
   Kesällä 2015 Velmi alkoi vähän myötäilemään, kuitenkin -15 talvella tajusin että Velmi oli kulkenut mulla koko ajan aivan väärin, kuolaimen takana ja luulin, että se menee silloin oikein.
 
 
 
Velmi 2015 kesällä, kuvastakin näkee kuinka väärin mä sitä ratsastin.
 
2015 joulukuusta lähtien olen saanut vastaukset kaikkiin kysymyksiini, käymällä erilaisissa valmennuksissa ja tunneilla. Velmi on alkanut kulkea mulla hyvin ja osaan vaatia itseltäni vähemmän. Yksinkertaisesti sanottuna, meillä menee nyt älyttömän hyvin.
 
 
6.5. 2016
 
Velmi on opettanut mulle oikeesti niin paljon ratsastuksesta ja hevosen hoidosta, kun voisi kuvitellakaan.
Me ollaan kohdattu ylä- ja alamäkiä, joista ollaan kuitenkin selvitty jo tähän saakka. En osannut ikinä uskoa että kolmen ja puolen vuoden aikana voi kehittyä niin paljon ratsastajana, vaikka opettajana on ollut osaksi vain hevonen.
 
Tässä on vielä kuvia mun ensimmäisistä kisoista vuonna 2014 marraskuussa.
Virheitä olisi niin pitkä lista, mutta onneksi virheistä oppii, niin kuin mä tein.

 © Fanny S.


 Postauksen ensimmäinen versio julkaistu 14.7.2015. Uudistettu versio julkaistu 5.6.2016
 
 
-Pilvi

2 kommenttia:

  1. Oi tosi kiva postaus ja ootte kyllä kehittyny ihan hurjasti verrattuna noihin 2014 otettuihin kuviin :)! Hyvä te!

    monajasanti.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Ja niinpä, mustakin ollaan kehitytty aika paljon, kiitos Mona! ❤

      Poista